VIESTIASELAJIN SYNTY JA KEHITYS (Viestimies, 16. painos 1995)
 

Sähköinen viestintä alkoi Suomessa Krimin sodan 1854-55 kestäessä, kun ensimmäinen lennätinyhteys Helsinkiin valmistui vuonna 1855. Kenttälennätin ja -vilkku sekä puhelin tulivat vähitellen sotaväen välineiksi. Sotilasviestitoiminta käynnistyi suomalaisille miehille vuonna 1915, kun Saksassa Lockstedtin aloitettiin jääkärien keskuudessa keskuudessa puhelin- ja viittoilukoulutus. Pari vuotta myöhemmin koulutukseen lisättiin radiosähkötys. tämä suhteellisen vähäinen koulutus vaikutti suuresti aselajin alkuajan kehitykseen 1920-luvulla ja vaikutus päättyi vasta 1950-luvulla, jolloin viimeiset viestiaselajin jääkäriupseerit siirtyivät johtavista tehtävistä reserviin.

Lähdettäessä tarkastelemaan viestiaselajin kehittymistä ja sen asemaa puolustusvoimissamme on todettava, että viestiaselaji syntyi ja kehittyi vähitellen Suomen vapaussodasta lähtien puolustusvoimien kehityksen mukana, vallaten itselleen täysivaltaisen paikan itsenäisenä aselajina kuitenkin vasta talvisodan kynnyksellä.

Vapaussodan aikana perustettiin ensimmäinen itsenäinen viestijoukko-osasto Kenttälennätinpataljoona, jonka perustamispäivä 5.3.1918 on periytynyt viestijoukkojen vuosipäiväksi.

Sodan jälkeen muodostettiin tiedonantokomppanioita (puhelin) ja Kipinälennätinlaitos (radio). Tätä tiedonanto- ja radiotoiminnan erillisvuosiksi kutsuttua aikaa kesti aina vuoteen 1929 saakka. Erikoisuutena on radiotoiminnasta todettava, että myös siviiliradiotoiminta oli pitkälle 1920-lukua Radiojoukkojen johdossa mainittakoon mm kansainväliset radioviestittäjätutkinnot, merenkulun viestitoiminta sekä yleisradiotoiminnan alku.

Viesti-sana on tullut sotilasterminologiaan vuonna 1926. Radio- ja puhelinkoulutushaarojen ero säilyi aina vuoteen 1930, jolloin silloiset Radiopataljoona ja Kenttälennätinpataljoona muutettiin Viestipataljoona l:ksi ja Viestipataljoona 2:ksi. Pataljoonista saatiin nyt todellisia joukko-osastoja, joissa kummassakin annettiin sekä radio- että puhelinkoulutusta.

Jo vuonna 1934 yhdistettiin kaikki viestijoukkomme yhdeksi suureksi joukko-osastoksi, täten saavutettiin tiettyä koulutuksen keskittymistä etuineen ja haittoineen. Juuri ennen talvisodan syttymistä lokakuussa 1939 viestiaselaji itsenäistyi itsenäiseksi aselajiksi.

Talvi- ja jatkosodan aikana viestitoiminta laajeni merkittävästi. Talvisodan viestitoiminta aloitettiin komppaniakokoonpanoissa, mutta vähitellen päästiin osin pataljoonakokoonpanoihin niin, että sodan päättyessä kenttäarmeijaan kuului 12 viestipataljoonaa sekä kymmeniä viestikomppanioita ja erillisiä viestijoukkueita. Välirauhan aikana silloisissa puolustusvoimissa oli viisi koulutusta antavaa viestipataljoonaa. Talvisodan kokemusten perusteella jatkosodan aikaisten viestijoukkojen määrä kaksinkertaistettiin ja niinpä viestipataljoonien määrä nousi aina 27 sodan aikana.

Ensimmäinen sodanjälkeinen viestiyksikkö oli marraskuun puolivälissä perustettu Erillinen Viestikomppania ja pari viikkoa myöhemmin perustetut Viestirykmentti ja Ilmavoimien Viestipataljoona. Sodan ajan laitoksista jäivät toimintaan Viestikoulu ja Viestivarikko. Täten viestikoulutus oli keskitetty muutamaan vahvaan ”koulutuskeskukseen”. Viestikoulutuksen keskittymisen aikaa kesti aina vuoteen 1952.

Alueellisen viestitoiminnan tehostamiseksi perustettiin vuonna 1952 1.Erillinen Viestikomppania. joka siirtyi seuraavana vuonna Ouluun.Alueellisia viestikomppanioita perustettiin 1960-luvun alkuvuosina 3.Erillinen Viestikomppania (vuonna 1961 Kouvolaan) ja 2.Erillinen komppania (siirtyi vuonna 1963 Turkuun. Vielä vuonna 1967 perustettiin Viestirykmentistä 5.Erillinen Viestikomppania Keuruulle. 4.Erillinen Viestikomppania jatkoi toimintaan Hämeenlinnassa. Viestijoukkojen keskittäminen alkoi 1970-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, kun Keuruulle perustettiin kahdesta erillisestä viestikomppaniasta Keski-Suomen Viestipataljoona. 1980-luvulla ei suurehkoja muutoksia viestijoukkojen organisaatiossa tapahtunut lukuunottamatta Riihimäkeä, jossa koulutusta antavat Viestirykmentti, Viestikoulu ja Sähköteknillinen Koulu yhdeksi suureksi Viestirykmentti-nimiseksi joukko-osastoksi.

1990-luvulla koulutuksen keskittäminen jatkui, kun Pohjois-Suomen alueelle perustettiin Ouluun Pohjois-Suomen Viestipataljoona, tällöin lakkautettiin viestikomppaniat prikaateista Jääkäriprikaatia lukuunottamatta.Keskittäminen jatkui, kun vuonna 1994 2.Erillinen Viestikomppania Turusta lakkautettiin ja sen tehtävät ja osa henkilöstöstä siirrettiin Viestirykmenttiin.